”Asevelvollisena aseettomassa palveluksessa” : Tarkastelussa asevelvollisuuteen liittyvä käsitteistö ja termistö

Tutkimuksessa selvitettiin, miten asevelvollisuuteen liittyvää termistöä ja käsitteistöä voitaisiin kehittää paremmin nykyaikaiseen asevelvollisille suunnattuun viestintään sopivaksi. Taustalla ovat viestinnässä ja asiakaspalvelussa esiin nousseet termien ja käsitteiden aiheuttamat ymmärrettävyysongelmat. Asevelvollisuus on 18–60-vuotiaiden miesten ja palveluksen suorittavien naisten velvollisuus kouluttautua Suomen puolustamiseen. Aineistoina olivat asevelvollisuuslaki, laki naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta ja siviilipalveluslaki, joihin viestinnässä käytettävä termistö ja käsitteistö perustuvat. Tutkimuksessa sovellettiin systemaattisen käsiteanalyysin ja termianalyysin menetelmiä. Ensimmäiseksi selvitettiin asevelvollisuuden käsitejärjestelmä ja käsitteellisiä ongelmia. Koska asevelvollisuus on pitkä ja vaiheikas velvollisuus, sisältyy siihen runsaasti laajoja lakikäsitteitä. Termien ja käsitteiden suhteissa todettiin tiettyjä epäjohdonmukaisuuksia, koska termit voivat heijastaa käsitteen historiaa. Tästä hyvänä esimerkkinä on termi varusmies, jonka käsitteen alaan kuuluvat myös varusmiespalvelusta suorittavat naiset. Lakien sisäisten viittausten havaittiin aiheuttavan ymmärrettävyysongelmia, koska viittausten käsittäminen edellyttää eri lakien tuntemista. Toiseksi selvitettiin termien ymmärrettävyyttä mahdollisesti heikentäviä ominaisuuksia. Havaintona on, että termistö on osin sukupuolittunutta, ristiriitaista ja läpinäkymätöntä. Tyypillistä on myös synonymia ja pitkät sanaliittotermit. Asevelvolliset saattavat muodostaa käsityksiä käsitteistä termien perusteella, minkä vuoksi on olennaista, että termit ovat selkeitä. Olisi tärkeää, että asevelvolliset huomioitaisiin lain kohderyhmänä. Tehdyt havainnot toivat esiin tarpeen selkeyttää ja yhtenäistää asevelvollisuuteen liittyvien lakien käsitteistöä ja termistöä. Terminologisilla menetelmillä osana säädösten valmistelua ennaltaehkäistäisiin ja ratkottaisiin säädöstermistön ja -käsitteistön läpinäkyvyyteen sekä termin ja käsitteen suhteeseen liittyviä ongelmia